Kosmetiikan markkinointi – Älä usko ihan kaikkea

Kosmetiikkaa markkinoidaan mitä moninaisimmilla lupauksilla ja ylisanoilla. Ei kannata uskoa ihan sellaisenaan kaikkea sitä hyvää, mitä mainokset lupaavat. Kannattaa luottaa terveeseen järkeen ja omiin havaintoihin.

 

kosmetiikka_infograafi_web

 

Kosmeettisista valmisteista esitettävissä väittämissä tulee noudattaa EU:n kosmetiikka-asetuksen velvoitteita. Asetus ei säädä mitään tiettyä väittämää kielletyksi, vaan asettaa EU-komissiolle velvoitteen säätää yleiset kriteerit, joita tulee noudattaa kosmeettisista valmisteista esitettävien markkinointiväittämien laatimisessa.

 

Vastuu kosmeettisen valmisteen lainsäädännönmukaisuudesta ja valmisteesta esitettävien väittämien säädösten mukaisuudesta on valmisteen vastuuhenkilöllä. Suomessa kemikaalien markkinavalvonnasta vastaava Tukes ei anna yksittäisille toimijoille ennakkohyväksyntää markkinoille saatettavista kosmeettisista valmisteista tai niiden markkinoinnissa esitettävistä väittämistä. Tukes valvoo kosmetiikan markkinointia ns. jälkivalvontana. Tukes on lähettänyt kosmetiikan markkinointiväittämistä laajan ohjeistuksen usealle Suomessa toimivalle kosmetiikan alan toimijalle heinäkuussa 2014. Siinä muistutettiin toimijoita kosmetiikkalainsäädännön asettamista vaatimuksista kosmeettisista valmisteista esitettävissä väittämissä.

 

Kosmeettisilla valmisteilla ei saa mainonnan yhteydessä väittää olevan erityisiä ominaisuuksia, joita sillä ei tosiasiassa ole. Kosmeettisista valmisteista esitettävät väittämät pitää pystyä tarvittaessa todistamaan, ja tämän materiaalin tulee olla pyydettäessä viranomaisten nähtävillä. Väittämä ei myöskään saa vaikuttaa kohdeyleisöön siten, ettei kuluttaja kykene valitsemaan odotuksiaan ja tarpeitaan todellisuudessa parhaiten vastaavaa valmistetta. Lisäksi ns. lääkinnälliset väittämät kosmeettisten valmisteiden käyttötarkoituksesta eivät lainsäädännön mukaan ole sallittuja. Esimerkiksi kosmeettista ihovoidetta ei voida markkinoida ihosairauden hoitoon tai kynsilakkaa kynsisienen hoitoon.

 

Kuluttajan on hyvä tiedostaa, että ostopäätöstä ei kannata tehdä pelkkien markkinointiväittämien perusteella. Mainosten yhteydessä voidaan tuoda esiin esimerkiksi ainoastaan muutamia valmisteen sisältämiä ainesosia. Tällöin kuluttaja ei saa kokonaiskuvaa valmisteen koostumuksesta ja ominaisuuksista, eikä näin ollen voi välttää niiden valmisteiden käyttöä, jotka sisältävät hänelle mahdollisesti, esimerkiksi allergioiden vuoksi, sopimattomia ainesosia. Pakkausmerkinnät lukemalla sen sijaan saa tiedon valmisteen ainesosista, ja voi välttää itselle epäsopivia aineita. Pakkausmerkinnöissä on myös oltava varoitukset ja käyttöohjeita, jos valmiste sisältää tiettyjä rajoitettuja aineita.

 

Mitä kaikkea pakkausmerkintöjen pitäisi sisältää?

 

Kosmeettisten valmisteiden pakkauksissa ja ulkopäällyksissä on esitettävä seuraavat tiedot: luettelo valmisteen sisältämistä ainesosista, valmisteen käyttötarkoitus, käytössä noudatettavat erityiset varotoimenpiteet, eränumero, sisällön määrä, alkuperämaa (EU:n ulkopuolelta maahantuotujen), vastuuhenkilön nimi ja osoitetiedot sekä säilyvyysaika. Suomessa kansallinen kosmetiikkalaki edellyttää, että kosmeettisen valmisteen pakkausmerkinnöissä on esitettävä suomen ja ruotsin kielellä valmisteen nimellissisältö, säilyvyysaika, käytössä noudatettavat erityiset varotoimenpiteet ja käyttötarkoitus.  Yksikielisen etiketti sallitaan ainoastaan, jos valmisteen myynti rajoittuu yksikieliseen kuntaan.

 

Mistä voin päätellä, että tuotetta markkinoidaan harhaanjohtavasti?

 

On hyvä tiedostaa, että ostopäätöstä ei kannata tehdä pelkkien markkinointiväittämien perusteella, vaan kosmeettisen valmisteen pakkausmerkinnät kannattaa lukea aina kokonaisuudessaan. Mainoksissa ei koskaan esitetä kaikkia valmisteen pakkausmerkintöjen sisältämiä tietoja, esimerkiksi valmisteen käyttöön liittyviä varotoimenpiteitä ja valmisteen sisältämiä ainesosia.

 

Ns. lääkinnälliset väittämät kosmeettisten valmisteiden käyttötarkoituksesta eivät ole lainsäädännön mukaan sallittuja. Esimerkiksi kosmeettista ihovoidetta ei voida markkinoida ihosairauden hoitoon tai kynsilakkaa kynsisienen hoitoon. Tämän tyyppiset säädösten vastaiset väittämät on tavallisen kuluttajankin usein melko helppo huomata.

 

Jos viranomaisella on syytä epäillä kosmeettisesta valmisteesta esitettävien väittämien säännösten mukaisuutta, asia arvioidaan tapauskohtaisesti kokonaisuutena. Arvioinnin jälkeen ryhdytään tarvittaessa asianmukaisiin toimenpiteisiin lainsäädännön antamin keinoin.

 

Kosmetiikkamainoksissa luvataan monesti yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista – mistä voin tietää, pitävätkö mainosten lupaukset paikkansa?

 

Vastuu kunkin markkinoille saatettavan kosmeettisen valmisteen lainsäädännönmukaisuudesta ja valmisteesta esitettävien väittämien säädösten mukaisuudesta on valmisteen vastuuhenkilöllä. Jos  kuluttaja on tyytymätön ostamaansa tuotteeseen, kannattaa asiasta olla yhteydessä tuotteen jakelijaan eli myyjään tai muuhun vastuutahoon.

 

Jos mainoksessa sanotaan, että tuotteessa on käytetty luonnosta peräisin olevia aineita, voinko luottaa, että näin on?

 

Tällaista johtopäätöstä ei voi vetää. Luonnonkosmetiikasta voi syntyä se käsitys tai siitä voidaan tarkoitushakuisesti luoda mielikuva, että nämä valmisteet ovat hellävaraisempia ja turvallisempia kuin ”tavallinen” kosmetiikka, koska ne sisältävät ainoastaan luonnollisia ainesosia. Ei voida kuitenkaan yleistää, että luonnollinen ja luonnosta peräisin oleva on turvallinen ja synteettinen puolestaan haitallinen. Ihminen voi esimerkiksi herkistyä yhtälailla kosmetiikan sisältämille luonnon raaka-aineille kuin synteettisille ainesosillekin.

 

Jaa somessa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter