Siivoa meikkipussisi säännöllisesti

 

Meikeilläkin on parasta ennen -päivä. Ethän söisi vanhentuneita elintarvikkeitakaan, joten miksi käyttäisit vanhoja meikkejä?

 

EU:n kosmetiikka-asetus edellyttää, että kosmeettisten valmisteiden on oltava turvallisia ihmisten terveydelle.  Jokaisella Euroopan markkinoilla olevalla kosmeettisella valmisteella on oltava Euroopan alueelle sijoittautunut vastuuhenkilö, joka vastaa tuotteen lainsäädännönmukaisuudesta ja turvallisuudesta.

 

Mitä tietoja kosmetiikkapakkauksissa pitää olla?

 

Kosmeettisten valmisteiden pakkauksissa ja ulkopäällyksissä on esitettävä seuraavat tiedot: luettelo valmisteen sisältämistä ainesosista, valmisteen käyttötarkoitus, käytössä noudatettavat erityiset varotoimenpiteet, eränumero, sisällön määrä, alkuperämaa (EU:n ulkopuolelta maahantuotujen), vastuuhenkilön nimi ja osoitetiedot sekä säilyvyysaika. Säilyvyysajalla tarkoitetaan ajankohtaa, johon saakka valmiste asianmukaisesti säilytettynä edelleen täyttää alkuperäisen käyttötarkoituksensa ja säädökset turvallisuudesta. Suomessa kansallinen kosmetiikkalaki edellyttää, että kosmetiikan pakkausmerkinnöissä on kerrottava suomen ja ruotsin kielellä valmisteen nimellissisältö, säilyvyysaika, käytössä noudatettavat erityiset varotoimenpiteet ja käyttötarkoitus.  Yksikielinen etiketti sallitaan ainoastaan, jos valmisteen myynti rajoittuu yksikieliseen kuntaan.

 

Miten kosmetiikkaa valvotaan?

 

Kosmeettisia valmisteita saa myydä Suomessa ja muualla Euroopassa ilman viranomaisen myöntämää ennakkolupaa. Suomessa myytävän kosmetiikan lainsäädännönmukaisuutta ja turvallisuutta ihmisten terveydelle valvoo ns. jälkivalvontana Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Valvontaa tehdään oma-aloitteisesti sekä mm. kuluttajilta ja yrityksiltä tulevien ilmoitusten perusteella. Mahdollisesti lainsäädännön vastaisista/vaarallisista kosmeettisista valmisteista vastaanotetut ilmoitukset käsitellään tapauskohtaisesti. Tapaus arvioidaan ja sen osalta ryhdytään tarvittaessa asianmukaisiin toimenpiteisiin lainsäädännön antamin keinoin. Tulli valvoo kosmetiikan maahantuontia ETA-alueen ulkopuolelta. Tullilla on oikeus valvoa myös ETA-alueelta jaeltavaa kosmetiikkaa tuotteiden varastoinnin yhteydessä.

 

Meikkivoiteessani lukee, että säilyy avattuna 12 kuukautta. Onko todella näin? Meneekö meikkivoide pilalle 12 kuukauden jälkeen?

 

Kosmeettisten valmisteiden pakkausmerkintöihin sisältyvä ns. PAO-merkintä (period after opening) kertoo ajan, jonka valmiste on sen avaamisen jälkeen turvallinen ja käyttöön sopiva. Jos valmistetta käytetään ilmoitetun säilyvyysajan umpeutumisen jälkeen, tuotteen valmistaja ei enää vastaa siitä, että valmiste täyttää alkuperäisen käyttötarkoituksen ja on myös edelleen mikrobiologiselta laadultaan käyttöön sopiva ja turvallinen.

 

Tuotteen pilaantumiseen voi viitata esim. epämääräinen haju, rakenne (esimerkiksi emulsion erottuminen vesi- ja öljykerrokseksi) tai ulkonäkö (esimerkiksi samentuminen tai värin muuttuminen).

 

Silmäni ovat alkaneet vuotaa ja epäilen, että osa oireista aiheutuu ripsiväristäni? Voiko olla näin?

 

Mahdollista se on. Jos epäilee, että kosmeettinen valmiste aiheuttaa jotain oireita (esim. ripsiväri silmäoireita), kannattaa kyseisen valmisteen käyttö lopettaa. Tarvittaessa on syytä hakeutua lääkäriin, joka voi arvioida tilanteen (esim. tarvitaanko jotain hoitoa).

 

Olen kuullut, että ripsiväri vanhenee meikeistä nopeimmin? Kuinka usein ripsiväri pitäisi vaihtaa?

 

Myös ripsivärien pakkausmerkintöjen tulee sisältää tieto valmisteen säilyvyysajasta. Säilyvyysaika ilmoitetaan valmisteen kestosta riippuen joko ”Säilyvyysaika avaamisen jälkeen” -merkinnällä tai ”vähimmäissäilyvyysaika” -merkinnällä (”Parasta käytettynä ennen”). Ripsivärin, kuten muunkin  kosmetiikan käytössä, on suositeltavaa noudattaa valmisteen pakkausmerkinnöissä esitettyä säilyvyysaikaa.

 

Lainailemme kavereidemme kanssa meikkejä toisillemme – onko se turvallista?

 

Ei meikkien lainaamisesta välttämättä mitään haittaa ole. Parempi on kuitenkin pitää omat meikit vain henkilökohtaisessa käytössä. Tämä voi parantaa tiettyjen valmisteiden säilyvyyttä ja mikrobiologista laatua.

 

Olen kuullut, että keskivertonainen tulee elämänsä aikana syöneeksi kilokaupalla huulipunaa – eikö se ole vaarallista? Ovatko kalliit merkkimeikit turvallisempia kuin markettimeikit?

 

Netistä varmasti löytyy jos jonkinlaista arviota kuinka paljon huulipunaa tulee syödyksi, mutta miten hyvin arviot on tehty vai ovatko ne pelkkää urbaanilegendaa, on eri asia. Toki tuotteen turvallisuuden arvioinnissa ja turvallisuusselvityksessä vastuuhenkilön pitäisi huomioida altistuminen ko. valmisteelle ja sen sisältämille ainesosille. Esimerkiksi kun on kyseessä huulipuna, tulisi huomioida mikä merkitys huulipunan tahattomalla nielemisellä on altistumisen ja turvallisuuden kannalta.

 

Oletko kalliit merkkimeikit turvallisempia kuin markettimeikit?

 

Kosmetiikkalainsäädännön lähtökohta on, että kosmeettiset valmisteet ovat turvallisia ihmisten terveydelle, myytiin niissä missä tahansa tai olivat ne mitä merkkiä tahansa. Euroopan markkinoilla  myynnissä olevilla kosmeettisilla valmisteilla on oltava EU-alueella sijaitseva nimetty vastuuhenkilö, jonka vastuulla on mm. huolehtia, että ennen kosmeettisen valmisteen markkinoille tuloa sille on tehty turvallisuuden arviointi ja laadittu turvallisuusselvitys.

 

Entä meikkisudit ja -harjat – kuinka usein ja miten ne pitäisi puhdistaa?

 

On hyvä vaihtaa tai vähintäänkin pestä/puhdistaa ne säännöllisin väliajoin. Meikkisieneen jää meikkiä ja myös ihosta tarttuu rasvaa ja ”likaa” meikkisieneen, joten bakteerikasvustoa voi varmasti muodostua ajan myötä.

 

Onko luonnonkosmetiikka turvallisempaa kuin tavallinen kosmetiikka?

 

Tällaista johtopäätöstä ei voi vetää. Luonnonkosmetiikasta voi syntyä se käsitys tai siitä voidaan tarkoitushakuisesti luoda mielikuva, että nämä valmisteet ovat hellävaraisempia ja turvallisempia kuin ”tavallinen” kosmetiikka, koska ne sisältävät ainoastaan luonnollisia ainesosia. Ei voida kuitenkaan yleistää, että luonnollinen ja luonnosta peräisin oleva on turvallinen ja synteettinen puolestaan haitallinen. Ihminen voi esimerkiksi herkistyä yhtälailla kosmetiikan sisältämille luonnon raaka-aineille kuin synteettisille ainesosillekin.

Jaa somessa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter