Sanasto

Kemikaalisanastoa

 

Akrylaatit: Akrylaatit ovat muovien valmistuksessa käytettäviä synteettisiä hartseja. Niitä ovat mm. akryylihappo, metakryylihappo ja syanoakryylihappo sekä niiden esterit.  Niitä käytetään teollisuudessa (esim. muovi-, paperi-, ja elektroniikkateollisuudessa). Metakrylaatteja käytetään myös mm. hammaslääketieteessä (muovipaikat, proteesit), painomusteissa ja rakennekynsimateriaaleissa. Syanoakrylaatteja käytetään mm. erilaisissa pikaliimoissa, kudosliimoissa ja ripsiliimoissa. Kovettumattomat akrylaatit (monomeereina) voivat aiheuttaa herkistymistä (höyryt hengitystieherkistymistä ja ihokontakti ihon herkistymistä). Kovettuessaan akrylaatit polymerisoituvat. Kovettunut akrylaatti ei herkistä.

 

REACH-asetus: EU-asetus (1907/2006) kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista.

 

CLP-asetus: EU-asetus (1272/2008) luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta.

 

PAH-yhdisteet: Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli ns. PAH-yhdisteitä muodostuu orgaanisen aineen palaessa epätäydellisesti. Niitä on mm. tupakansavussa sekä teollisuuden ja liikenteen päästöissä. PAH-yhdisteitä on myös grillatussa ja savustetussa ruoassa. Monet PAH-yhdisteet ovat mutageenisia ja karsinogeenisia eli mutaatioita ja syöpää aiheuttavia.

 

Atsovärit: Atsovärit ovat synteettisiä väriaineita, joita on käytetty ja käytetään edelleen erilaisten kuluttajatuotteiden (mm. elintarvikkeet ja tekstiilit) värjäämiseen. Tietyt atsovärit voivat hajota aromaattisiksi amiineiksi, joista ainakin osalla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia. Tästä johtuen tiettyjen atsovärien käyttöä kuluttajatuotteissa on rajoitettu. Tukes: http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kemikaalit-kayttokohteittain/Tekstiilien-variaineet/

 

Aromaattiset amiinit: Suuri joukko orgaanisia yhdisteitä, jossa aromaattiseen rengasrakenteeseen on sitoutunut typpeä sisältävä amiiniryhmä (tai ryhmiä). Yksinkertaisin aromaattinen amiini on aniliini. Aromaattisia amiineja käytetään mm. teollisuuden raaka-aineina. Niitä esiintyy mm. tupakan savussa ja pakokaasuissa, mutta niille voi altistua myös ruoanvälityksellä. Osa hiusväriaineista on aromaattisia amiineja (mm. parafenyleenidiamiini ja tolueeni-2,5-diamiini). Ainakin osalla aromaattisista amiineista on haitallisia terveysvaikutuksia: mm. osa on syöpää aiheuttavia ja osa voi aiheuttaa herkistymistä.

 

Parafenyleenidiamiini (PPD): Parafenyleenidiamiinia käytetään mm. hiusväriaineena hapettavissa hiusväreissä. Kosmeettisten valmisteiden osalta sitä käytetään myös silmäripsien värjäykseen tarkoitetuissa valmisteissa, jotka ovat sallittu vain ammattilaiskäytössä. Voi aiheuttaa herkistymisen. Hiusväripakkauksen ainesosaluettelossa se löytyy INCI-nimellä ”p-Phenylenediamine”. Sitä käytetään monesti myös ns. mustassa hennassa. Tukes: http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kosmetiikka/Hiusvarit/

 

Tolueeni-2,5-diamiini: Käytetään hiusväriaineena hapettavissa hiusväreissä. Voi aiheuttaa herkistymisen. Hiusväripakkauksen ainesosaluettelossa se löytyy INCI-nimellä ”Toluene-2,5-Diamine”. Tukes: http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kosmetiikka/Hiusvarit/

 

Resorsinoli: Resorsinolia käytetään mm. hiusväriaineena hapettavissa hiusväreissä. Kosmeettisten valmisteiden osalta sitä käytetään myös silmäripsien värjäykseen tarkoitetuissa valmisteissa, jotka ovat sallittu vain ammattilaiskäytössä. Sillä on myös muita käyttöjä teollisuudessa.Kemialliselta nimeltään se on 1,3-bentseenidioli. Voi aiheuttaa herkistymisen. Hiusväripakkauksen ainesosaluettelosta se löytyy INCI-nimellä ”Recorsinol”. Tukes: http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kosmetiikka/Hiusvarit/

 

Metyyli-isotiatsolinoni: Metyyli-isotiatsolinoni on sallittu kosmetiikan säilöntäaine. Sitä voidaan käyttää säilöntäaineena myös mm. astianpesuaineissa. Herkistyminen metyyli-isotiatsolinonille ja sen aiheuttamat allergiat ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi. Sen käytölle kosmetiikan säilöntäaineena on jo rajoituksia ja lisää rajoituksia on tulossa. Kosmetiikan pakkausmerkinnöissä se löytyy INCI-nimellä ”Methylisothiazolinone”. Kosmetiikan säilöntäaineena voidaan käyttää myös metyylikloori-isotiatsolinonin ja metyyli-isotiatsolinonin seosta. Tämän tunnistaa ainesosaluettelosta INCI-nimellä ”Methylchloroisothiazolinone and Methylisothiazolinone”.

 

SCCS (Scientific Committee on Consumer Safety): Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea on Euroopan komission riippumaton neuvoa-antava elin. SCCS tekee riskinarviointeja ja antaa mielipiteitä kuluttajatuotteisiin (näihin ei kuulu ruoka) ja palveluihin liittyvistä terveys- ja turvallisuusriskeistä. SCCS arvioi mm. kosmeettisten valmisteiden sisältämiä ainesosia. Tiettyjen ainesosien käyttöä on rajoitettu kosmeettisissa valmisteissa ja nämä kosmetiikkalainsäädännössä olevat rajoitukset perustuvat lähtökohtaisesti SCCS:n tieteelliseen riskinarviointiin.

 

Propyleeniglykoli: Propyleeniglykolia käytetään mm. elintarvike-, kosmetiikka-, lääke- ja muoviteollisuudessa. Tupakkateollisuus hyödyntää propyleeniglykolia savukkeissa, joissa se estää tupakan kuivumisen (kyky sitoa kosteutta). Sitä käytetään myös keinosavun valmistukseen. Sähkösavukkeiden nesteissä sitä voidaan käyttää liuottimena.

 

Glyseriini: Glyseriini tunnetaan myös glyserolina. Sitä esiintyy luonnostaan eläin- ja kasvirasvoissa. Sitä käytetään myös monissa teollisuus- ja kuluttajatuotteissa (mm. elintarvikkeet, kosmetiikka, lääkkeet, pesuaineet). Tupakoihin sitä voidaan lisätä estämään kuivumista (kyky sitoa kosteutta). Sähkösavukkeiden nesteissä sitä voidaan käyttää liuottimena.

 

Dispersiovärit: Dispersiovärit ovat veteen liukenemattomia väriaineita ja niillä voidaan värjätä mm. polyesteri- ja asetaattikuituja. Ne voivat aiheuttaa herkistymisen. Dispersioväreille herkistyneet voivat saada allergisia reaktioita hiusväreissä käytettävästä parafenyleenidiamiinista (ns.ristireaktio).

 

Formaldehydi: Formaldehydi on orgaaninen yhdiste. Puhdas formaldehydi on huoneenlämmössä kaasu. Sen vesiliuosta kutsutaan formaliiniksi. Sitä käytetään teollisuuskemikaalina eri tarkoituksiin, tutkimuskäytössä ja se on tavallinen lähtöaine myös monien kemikaalien synteesissä. Formaldehydiä voidaan käyttää esimerkiksi tekstiilien valmistusprosessissa ja sitä saattaa esiintyä valmiissa vaatteissa ja kodin tekstiileissä. Tekstiilituotteissa sallitun formaldehydin enimmäismäärä riippuu tekstiilin käyttäjän iästä ja ihokosketuksen tavanomaisuudesta. Formaldehydiä on myös käytetty pieninä pitoisuuksina kosmetiikan säilöntäaineena (tämä tullaan kieltämään lähiaikoina). Formaldehydi on ärsyttää silmiä ja ihoa. Se voi myös aiheuttaa herkistymistä. Formaldehydi on myös syöpää aiheuttava aine. Tukes: http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kemikaalit-aineryhmittain/Formaldehydi/

 

Ftalaatit: Ftalaatteja käytetään erityisesti muovin pehmentämiseen. EU:ssa on annettu rajoitus, jonka mukaan tiettyjen ftalaattien (DEHP, DBP ja BBP) enimmäispitoisuus leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa on 0,1 painoprosenttia. Sama rajoitus on asetettu eräille muillekin ftalaateille tuotteissa, jotka lapsi voi laittaa suuhun. Tukes: http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kemikaalit-aineryhmittain/Ftalaatit/ ; THL: https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/ftalaatit

 

Dihydroksiasetoni (DHA): Kemikaali, jota voidaan käyttää itseruskettavissa voiteissa ja myös suihkurusketuksessa käytettävissä valmisteissa. Kemialliselta nimeltään se 1,3-dihydroksiasetoni. Kosmeettisissa valmisteissa se löytyy ainesosaluettelosta INCI-nimellä ”Dihydroxyacetone”. DHA:n aiheuttama ”rusketus” perustuu kemialliseen reaktioon. DHA reagoi ihon ulomman kerroksen proteiinien aminohappojen kanssa, jolloin muodostuu ruskeita pigmenttejä (ns. melanoideja). http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=hpa00017

 

Bisfenoli A: Bisfenoli A:ta (BPA) käytetään epoksihartsien ja polykarbonaattimuoveissa. BPA:ta on erilaisissa muovituotteissa ja sitä sisältäviä epoksihartseja käytetään myös suojaamaan metallin pintaa korroosiolta (mm. säilyke- ja virvoitusjuomapullojen sisäpinnoitteet). BPA:lla epäillään olevan hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksia. Sen käyttö tuttipulloissa on kielletty koko EU:n alueella vuodesta 2011 lähtien. THL: https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/bisfenoli-a

 

lawsone (2-hydroksi-1,4-naftokinoni): Lawsonia inermis –kasvista valmistetussa hennauutteessa oleva väriaine. Sitä voidaan käyttää hiusvärinä ja ihon värjäämiseen.

 

 

Jaa somessa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter